VALOKEILASSA: JARKKO KUMPULAINEN


Seuraavana keikkakasvona on vuorossa energiaa tihkuva, kitaran säveliä vimmalla vingutteleva iloinen mies. Lahjakas ja virkeä musiikkiosaaja valaisee nyt hieman taustojaan musiikin osa-alueilta.

 

Olet monipuolinen ja lahjakas musiikin osa-alueilla. Millaiset soittimet repertuaariisi kuuluvat?

Soitin saksofonia kolmannelta luokalta lukioon saakka, 10 vuotta. Yläasteella sitten tuli kitara. Olen käynyt musaluokilla koulua ja osaan myös soittaa auttavasti pianoa. Äänityspuolella ohjelmoin, äänitän ja toimin tuottajan hommissa.

Miten päädyit aikanaan kitaran kaulaan?

Kyllä siihen liittyy Nirvana ja bändin levy Nevermind vuonna 1991. Se vei miehen mukanaan ja sen asenne oli teinipojalle sopivaa. Isä opetti kitaran ensiaskeleet ja totta kai soitin ihan mielettömän paljon itse. Klassisesta kitarasta suoritin aikanaan lukiossa 3/3:n.

Kuinka olet päätynyt Revohkan kokoonpanoon?

Polte-levyn jälkeen. Olen Artun hyvä ystävä nuoruudesta ja tunsin hänet siis entuudestaan. Toimin Kultsalla kulttuurituottajana ja siellä studiolla Millan, Markon, Artun ja Laten treenaillessa tuli joskus puheeksi nämä asiat ja päädyin äänittämään Polte-levyn demot. Ja toki oli tiedossa myös, että Late kokoaa livebändin erikseen. Käytiin kahvilla ja se olikin sitten siinä.

Kun itse taitaa soittamisen, tarvitseeko silloin musiikillisia idoleja? Jos, niin mihin?

Ei ehkä soittajia niinkään, enää. Nuoruudessa toki idolina oli esim. Neil Young ja muut itsestäänselvyydet. Mutta kyllä sitä nykyään keskittyy enemmän biiseihin ja siihen, millaisia kokonaispaketteja ne ovat. Sävel ja sanat kulkee kimpassa ja ovat tärkeässä roolissa molemmat. Englannin kielessä musa nousee tärkeämmäksi ja taas suomenkielisessä sanoitus. Tyylilajilla ei ole väliä. Jos tässä nyt muutaman mainitsisi, niin esim. Radiohead, Bat for Lashes, The Knife ja joitakin muita naisartisteja. Klassista musaa en kuuntele niin aktiivisesti, mutta Radion Sinfoniaorkesteria tuli kuunneltua paljon silloin, kun ne treenasi Kultsalla.

Oletko säveltänyt tai sanoittanut biisejä itse?

Olen tehnyt biisejä Kastor nimisessä bändissä, joka soitti indiempää rockia, ja Belle Who:n kokoonpanossa tehdään solisti Mallan kanssa kaikki sanat ja sävelet. Se on taas vähän elektronisempaa poppia. Tykkään tehdä biisejä ja mielellään teen kimpassa. Tekeminen etenee sykleissä ja kun on hyvä vaihde päällä, niin biisejä syntyy nopeasti. Omia pöytälaatikkosävellyksiä tulee tehtyä koko ajan ja äänityksiäkin on valmiina.

Vielä toteutumaton haaveesi muusikon urallasi.

En ole kovinkaan haaveilijaluonne. Päätän, että teen tämän ja ryhdyn hommiin. Niin ne asiat toteutuvat jos ovat toteutuakseen.

Hurmaan- levyn biisisovitusten kuoro-osuuksista näkee harrastuneisuutesi alaan. Selvitä hieman taustoja.

Meidän Haapaniemen ala-asteen opettaja oli kuoromies. Se pakotti laulamaan ja meillä oli lahjakas 30 oppilaan luokka. Se oli siistiä ja meillä oli paljon laulukeikkoja. Kyllä kuorossa laulamisesta ja yleensäkin yhdessä musisoimisesta tulee vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Se toki vaatii innostavan kuoronjohtajan, jotta fiilis tulee kaikille. Kuorolaulaminen tiivisti meillä luokkahenkeä ja antoi tärkeitä kokemuksia yhdessä onnistumisesta. Kaikki puhalsi yhteen hiileen. Yläasteella tuli laulettua vähemmän, mutta lukioikäisenä taas sitten lauloin oopperakuorossa.

Millainen musiikkilaji Sinut sytyttää?

Tämä menee niin aalloittain. On aikakausia, kun kuuntelee vaan Beatlesia ja sitten kuukausia, kun soi esim. dub reggae. Se on niin fiiliksestä kiinni. Voisin mainita yhden klassikkolevyn: Cardigans , Long Gone Before Daylight. Se on kestänyt aikaa ja siinä on pehmeä, lohdullinen fiilis. Asuin vielä Kuopiossa, kun toi levy, sytytti ensimmäisen kerran. Myös suomalainen musa sytyttää, mutta oikeastaan vasta myöhemmällä iällä olen alkanut kuunnella sitä enemmän.

Kuvaile kokonaisuutena viiden tähden keikkailta.

Eilen Oulussa oli sellainen ja sitä analysoitiin pitkään. Iltaan vaikutti se, että oltiin soitettu jo edellisenä iltana Kuopiossa ja oli hyvä soittotouchi.  Yleensä tuollainen ilta vaatii yhden keikan pohjalle ja sen, että ollaan sopivan väsyneitä. Myös tietynlainen tyhjä mieli vaaditaan. Kaikille pitää sattua samanlainen olotila. Silloin keikkakokemuksesta tulee isompi kuin osiensa summa. Ja totta kai yleisöstä tullut energia on korvaamatonta.

Terveisesi Latelle ja Revohkalle.

Lavalla nähdään!